Lieden käytettävyys

Avaan uuden blogini kirjoittamalla aiheesta, joka ei liity webiin mitenkään. Varmaan lähes jokainen on joskus laittanut väärän keitinlevyn päälle (minä ainakin olen), ja syyttänyt siitä mm. omaa tyhmyyttään. Syy ei ole kuitenkaan yksin käyttäjän – kun itse levyt on aseteltu neliön muotoon, ei ole olemassa mitään yksiselitteistä tapaa laittaa ohjaimia riviin niin, että niiden yhteys olisi selvä. Silloin virheitä sattuu helposti. Jokin aika sitten kohtasin lieden, jossa ensisilmäyksellä oli tehty mainio oivallus edellämainitun ongelman ratkaisemiseksi. Totuus oli kuitenkin täysin päinvastainen.

Ainakin Normaninsa lukeneille lienee tuttu esimerkki huonosta kytkimien ja toimintojen yhteydestä, eli tavallisesta kaasu- tai sähköhellasta. Tyypillisessä liedessähän on neliön muotoisessa asetelmassa neljä keitinlevyä, jotka kytketään päälle suorassa rivissä olevien kytkinten avulla. Koska kytkimet ovat suorassa rivissä, kytkinten ja levyjen välinen yhteys ei ole itsestään selvä – esimerkiksi kuvan A) ja B) ratkaisut ovat yhtä loogisia. Nuppien vieressä onkin yleensä selventävä kuva siitä, mitä levyä kutakin nuppi ohjaa.

Rivissä olevilla kytkimillä ei ole intuitiivista yhteyttä neliön muotoon aseteltuihin keitinlevyihin.
Rivissä olevilla kytkimillä ei ole intuitiivista yhteyttä neliön muotoon aseteltuihin keitinlevyihin.

Mahdollinen ratkaisu

Suoraviivainen tapa tämän ratkaisuun olisi toki se, että nupitkin olisivat neliön muodossa, tai sijaitsisivat kunkin levyn välittömässä yhteydessä. Jälkimmäinen ratkaisu ei varmaankaan olisi kovin kätevä, sillä ohjaimet osuisivat isompien kattiloiden tai paistinpannujen tielle. Edellinen vaihtoehto toimii, ja olen joitakin tällaisia ratkaisuja nähnytkin hintavammanpuoleisissa design-liesissä. Ne ovat olleet poikkeuksetta kovin leveitä.

Toimiva ratkaisu… melkein.

Isäni muutti keväällä uuteen asuntoon, jossa oli luonnollisesti kaikki uusimmat keittiökalusteet. Sisäinen käytettävyysfanaatikkoni hihkui riemusta, kun näin keittiön lieden. Siinä nupit on sijoitettu tavanomaiseen tapaan riviin, mutta niin että kaksi keskimmäistä ohjainta ovat hieman alempana kuin laitimmaiset, ja kaikki nupit ovat lievästi kaltevalla tasolla. Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin aivan käsittämättömän suunnittelukukkasen – toimintalogiikka olikin täysin päinvastainen kuin voisi olettaa! Lähinnä seinää olevat (laitimmaiset) nupit ohjaavatkin etummaisia levyjä, ja lähinnä käyttäjää olevat nupit ohjaavat taimmaisia levyjä. Havainnoillistavat kuvat C ja D.

Kytkinten asettaminen eri tasoon avaa mahdollisuuden loogiselle järjestykselle (C), paitsi jos ne laitetaankin täysin päinvastoin (D)!
Kytkinten asettaminen eri tasoon avaa mahdollisuuden loogiselle järjestykselle (C), paitsi jos ne laitetaankin täysin päinvastoin (D)!

Ja lopuksi vielä kuva itse liedestä:

Crazy cooker interface

Monellakohan käyttäjällä tätä on testattu?

Kuulen mielelläni vastaavista esimerkeistä, joten jätä toki kommentti!

4 responses to “Lieden käytettävyys”

  1. oletko jossakin nähnyt lieden jossa asettelu olisi ollut 'A' tai 'C'. Epäilisin, että tässä on joku liesi-insinöörien standardi taustalla ja sitä noudatetaan myös tämän uuden lieden logiikassa. Industrial design on vaan vienyt käytettävyyden huonoon suuntaan. Ennenhän oli muuten liesissä vain kolme levyä, mitenhän niiden nupit oli kytketty?

    Jyväskylän uimahallin suihkujen lämpötilan säätö on minusta hyvä esimerkki vastaavasta harhaanjohtamisesta. Tätä on vaikea kuvata ilman kuvaa, mutta yritän. veden lämpötilaa säädetään yhdestä nupista, jonka päässä on sininen raita vasemmalla ja punainen raita oikealla puolella. No, sinisessä raidassa on nuoli oikealle (myötäpäivään) ja punaisessa vasemmalle (vastapäivään). Vesi on joka tapauksessa kylmää, joten isompaa merkitystä asialla ei ole, monimutkainen symboliikka vaan ihmetyttää varsinkin kun likinäköisenä en nuolia erota.

    Like

    1. Siis kyllä varmaan oon nähny semmosen lieden jossain, mutta sinänsä on ihan sama onko asetelma A vai B, kumpikaan ei ole parempi tai huonompi silloin kun nupit on rivissä. Esimerkissä D jonkun on täytynyt tehdä päätös siitä, että nupit asetetaan hieman eri tasoon. On minusta käsittämätöntä, ettei siinä vaiheessa ole välähtänyt että olisi oiva tilaisuus käyttää hyödyksi tuota asettelua.

      Toi sun anekdootti on kanssa oiva esimerkki siitä, kun suunnittelijan mentaalimalli ei kohtaa käyttäjän mentaalimallia. Eniten kiehuttaa semmoset mokat, joista tietää että useimmat niistä olisi tajuttu ja korjattu jo tuomalla se ensimmäinen testikäyttäjä sitä kokeilemaan. Tietty jos siis prototyyppivaiheessa olisi tällaista älytty tehdä…

      Like

  2. Tuolta löytyi vastaava lämpötilansäätö ("Mental mapping of a bathroom faucet"): http://my.opera.com/usability/blog/index.dml/tag/

    Itse en saa kiinni siitä mikä saa jonkun ajattelemaan että punainen/sininen aseteltuna noin päin on loogista. Suomalaiset on totutettu näihin sekoittajiin, mutta olisiko tässäkin kyseessä Brittiläinen "hot tap on the left"-standardi?

    Like

  3. Tosiaan, tuo on todella hämäävä. Vaikka nuolet erottaisikin, tuo vaatii hetken pähkäilyä. Ja hanan luulisi olevan sen verran yksinkertainen vehje, ettei sen käytön PITÄISI vaatia pähkäilyä. 😀

    Tuoreessa Userability podcastissa nro #6 (joka on muuten loistava) ihmeteltiin justiinsa tätä asiaa: Donald Norman kirjoitti 20 vuotta sitten kirjan "The Design of Everyday Things" (suom. Miten avata mahdottomia ovia) jossa esiteltiin tyypillisiä arkitavaroiden käytettävyysongelmia, ovenkahvoja, jääkaappeja, hanoja yms. Kuitenkin 20 vuotta myöhemmin samat ongelmat ovat edelleen yhtä ajankohtaisia! Liesiesimerkkikin on alunperin tuosta kirjasta. Ehkä ketään ei vaan kiinnosta? 😦

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: